Bongasin Facebookista Annele Wimanin uuden kirjan, Hyvinvoiva lapsi oppii, ja kiinnostuin siitä heti.
Selasin kirjaston sivuja ja totesin, että uutuus ei ole vielä ehtinyt kirjaston valikoimiin. Laitoin hankintaehdotuksen, mutta en malttanutkaan odottaa, vaan menin ja tilasin kirjan ihan omaksi. Onneksi! Kirja on nimittäin kooltaan semmoinen opus (2,5cm paksu, mitoiltaan A4, sivuja 400), että sitä ei ihan hetkessä kahlata läpi. Kuukauden laina-aika ei olisi riittänyt alkuunkaan. Kirjan tilasin täältä: *klik* .
Olen vasta ihan alussa, enkä pidä kiirettä. Yritän lukea joka lauseen ajatuksella, maistellen ja pureskellen, sisäistäen sanomaa. Vaikuttaa mielenkiintoiselta. Janoan oppia uutta, kehittää itseäni, saada uusia näkökulmia, ja nautin lukea selkokieltä, kun asiat kerrotaan helposti ymmärrettävästi. 🙂 Pahin virhe olisi kuvitella, että "minä osaan jo", tai "teen niinkuin on ennenkin tehty". Ei. Maailma muuttuu, ja meidän on jatkuvasti sopeuduttava uuteen (halusimme tai emme), arvioida mikä milloinkin on paras toimintatapa missäkin tilanteessa, ja olla ennen kaikkea avoimia muutoksille.
"Lapset ovat ansainneet parasta, mitä me aikuiset voimme tarjota."
"Mitä tarvitaan siihen, että kaikilla lapsilla on hyvä elämä, juuri nyt?"
"Hyvinvoiva aikuinen jakaa hyvinvointia ympärilleen."
Kirja esittelee myös "TO-TU-TA menetelmän."
