On syksy niin ihmeellinen,
minä kaikkea ymmärrä en.
Miten vihreä maa
värin uuden nyt saa,
linnut lentävät merien taa?
Mihin siilit ja etanat käy?
Niitä syksyllä missään ei näy.
Mihin pois katoaa,
missä siilien maa,
mullan allako ne asustaa?
Kuka vaahterat kauniiksi saa,
värit muuttaa ne,
nyt punertaa?
Kuka pensselillään
lehdet käy värjäämään?
Missä maalarin tuon kotimaa?
Miten kypsyvät puolukat nuo,
mistä karpalot päälleen saa suo?
Mikä punertumaan
saapi marjat ja maan?
Syksyn ihmeitä kaikki on vaan.
On syksy niin ihmeellinen,
minä kaikkea ymmärrä en.
Miten muutoksen saa
koko kesäinen maa?
Värit hehkuvat nyt loistossaan.
(On syksy niin ihmeellinen
säv. Jussi Rasinkangas
san. Juhani Konola)
